Vanhan kirjoituskoneen näppäimistöäOlen kirjoittajana niitä ihmisiä, joille ideat tulevat usein yksittäisinä lauseina.  Vaikka olen nopea ideoija ja pystyn suoltamaan tekstiaihioita tiukassakin aikataulussa, usein kun kyse on itselle merkityksellisen laulun tai tekstin luomisesta, pyrin välttämään tiukkaa suunnitelmallisuutta. En etene millään kaavalla, tarvitsen fiilistä, halua upota ajatuksiin.

Silti minullekin on muodostanut tiettyjä kirjoitustyötä helpottavia rutineja, joista haluan nyt jakaa kanssasi kolme laululyriikoiden kirjoitusta helpottavaa menetelmää.

Ei tarvita kuin yksi inspiroiva sana tai sävel

Joskus aloittamisesta puuttuu idea. Mikään teema ei tunnu tarpeeksi inspiroivalta. Silloin kannattaa aloitusvaiheen ajaksi laskea rimaa ja lähteä liikkeelle ilman selkeää määränpäätä. Mitä jos vain leikittelisit sanoilla ja sävelillä?

Käytännössä leikittely itselleni tarkoittaa sitä, että saatan istua pianon ääreen silmät suljettuina ja laskeat sormeni summamutikassa koskettimilla jonnekin. Tai arvon Garage Bandin soundipaketista jonkun ihan itselleni vieraan maailman ja annan sen viedä.

Myös sanoitusideoita voi ”arpoa”. Joskus olen pyytänyt someystäviäni heittämään sanan tai teeman, josta lähden laulua rakentamaan. Välillä on parempi saada edes jotain aikaiseksi kuin jumittaa. Kokeile vaikka!

Olen paraillaan lauluntekokurssilla, jossa saimme ensimmäiseksi ryhmätyöksi tehdä 45 minuutissa biisin, joka käytti tiettyjä sointukulkuja ja aihe piti poimia jostain nettikeskustelusta. Tässä näyte osasta tuota lyriikkaa:

”Me ei omisteta autoa.
koska asutaan stadissa,
juodaan viiniä puistoissa,
kuljetaan villasukissa.

Me ei omisteta autoa,
koska halutaan suudella,
soittaa kontrabassoa,
olla lähtöön vapaita.”

Menepä sinäkin kokeilemaan idean hakua Suomi24 tai vauva.fi -palstalta. Toimii!

Idea tulee kun on tullakseen

Mikä siinä onkaan, että laulujen lauseet pukkaavat usein mieleen lenkkipolun mutkassa, lempiartistin keikalla, matkalaukkua pakatessa? Siksi olen luonut ”lähes aukottoman systeemin” irtonaisten ideoiden tallentamiseen. Ja lähes poikkeuksetta noista yksittäisistä riimeistä tai melodioista on myöhemmin poikinut jotain kokonaisempaa.

Oudolla hetkellä mieleen putkahtavat sanat kirjoitan ylös kännykkäni muistiinpanoihin. Sieltä sitten poimin niitä talteen Google Drivelle samassa tahdissa kun siirrän kuvia kännykältä tietokoneen muistiin. Nimeän kaikki keskeneräisetkin tekstipätkät siten, että tiedoston alussa on sana ”Lyriikka”. Täten löydän luovan hetken koittaessa helposti kasan ideoita pöyhittäväksi.

Esimerkiksi kirjoittamani lyriikka ”Irti päästetty” lähti liikkeelle näistä sanoista:
En kosketuksestasi enää värähdä.
Irti päästetty jo on.
Koetat selän kaarta hipaista.
Ovi väärin suljettu.”

Meni kuukausia ennen kuin tuosta etenin mitään eteenpäin kirjoittamaan. Mutta niin vain siitä kappale syntyi. Koko biisi löytyy Youtubesta ja sen kuvaustekstistä sanat kirjoitettuina:

Melodiaideat tallennan kännykän videolle. Tässä tulee järjestelmäni aukko. Noita ideapätkiä vaivaannun harvoin esiin penkomaan. Onko sinulla jokin kätevämpi tapa säilöä ja uudelleen esiin ottaa laulunpätkiä?

Riimirenki ja sanakirjat

Minulla on kaksi työkalua, joista en mielelläni kyllä tekstien kirjoitushetkellä luopuisi. Ensimmäinen on synonyymisanakirja. Synonyymisanakirjaan kurkkaan silloin, kun jokin sana tuntuu liian kuluneelta tai ei aivan oikealta. Joskus myös suomi-englanti -sanakirjasta on hyötyä. Haen käyttämäni sanan englanninkielliset vastineet ja valitsen sieltä jonkun toisen sanan ja käännätän sen takaisin suomeksi. Otetaanpa käytännön esimerkki.

”Kasaat pöydälle pinoja” on kuviteltu lause laululyriikasta. Sana pöytä on mielestäni liian tylsä tai toisaalla laulussa jo liikaa käytetty. Syötän sanan pöytä synonyymisanakirjaan ja saan vaihtoehtoiseksi sanaksi ”taso”. Pöh, vielä tylsempää! Siirryn suomi-englanti -sanakirjaan. Pöytä saa seuraavat käännökset: table, stand, stage board.  Noista sana ”stand” takaisin suomeksi käännettynä antaa esim. tuloksia ”jalusta”, ”tiski”, ”lava”. Tämä tarjoaakin jo uusia ideoita alkuperäisen lauseen tilalle : ”Kasaat tiskille pinoja” tai vaikkapa ”Kasaat tiskeistä pinoja” tai ehkäpä vaikka ”Kasaat jalustalle pinoja”. Merkitys muuttuu, mutta niinhän ideointivaiheessa saa muuttuakin. Pöytä voi muuttua piirongiksi, työpisteeksi, vanerilevyksi, sammaleeksi, tavoitteeksi.

Joskus olen jumissa riimiparien kanssa. Yleensä tähän tilanteeseen joutuu siinä vaiheessa, kun tuntuu siltä, että teksti on enää paria kohtaa vailla. Eli on helpompaa etsiä sopivaa sanaa kuin lähteä muuttamaan koko tekstiä. Silloin avuksi astuu Riimirenki! Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos teet sanoituksia suomeksi.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle iloa! Ja otan mielelläni uusia ideoita vastaan!