Oletko saanut ikävältä tuntuvaa palautetta musiikistasi? Tai oletko itse ollut tilanteessa, jossa sinun mielipidettäsi kysytään, muttet ole varma, miten vastata? Tässä jutussa käydään läpi viisi kysymystä, jotka kysymällä sinusta tulee parempi palautteenantaja. Kysymyksiä voit hyödyntää myös itse palautetta pyytäessäsi muistilistana siihen, mitä tietoja kannattaa palautteenantajalle kertoa.

1. Aloita oikein: älä tuputa palautettasi

Ennen kuin ryhdyt antamaan palautetta musiikintekijälle, varmista, että hän on itse pyytänyt sitä. Kriittinen palaute ilman pyyntöä harvoin edistää asioita, etenkään, jos palautteenantajana on musiikintekijälle tuntematon henkilö. Muista, että musiikki on subjektiivista, eikä ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä sitä. Musiikki on taiteen muoto ja itseilmaisun keino. Anna palautetta vain, kun sitä on pyydetty ja kun uskot voivasi todella tuoda lisäarvoa tai inpiroivasi ja kannustavasi eteenpäin.

2. Selvitä rooli: kuka palautteen pyytäjä on?

Ennen kuin annat palautetta, kysy musiikintekijältä, mikä on hänen roolinsa projektissa. Onko hän sanoittaja, säveltäjä, esittäjä, tuottaja vai kaikki nämä samanaikaisesti? Tämä auttaa ymmärtämään, mihin osa-alueeseen kappaleessa kysyjä voi todella vaikuttaa ja millaisesta näkökulmasta hän haluaa palautetta.

3. Kysy toiveet: mitä palautteelta haetaan?

Kun annat palautetta, älä ryntää suoraan kommentoimaan sitä asiaa kappaleessa, mikä ensimmäisenä osuu korvaasi. Kysy sen sijaan, mihin asioihin musiikintekijä erityisesti toivoo palautetta. Keskity antamaan palautetta näihin osa-alueisiin, jotka hän itse on tunnistanut haastaviksi tai parannettaviksi.

4. Huomioi projektin vaihe: kuinka pitkällä ollaan?

Ennen kuin ehdotat muutoksia, kysy, kuinka pitkällä biisintekoprojekti on. Onko biisi jo levytetty, jolloin muutoksia ei voi enää tehdä, vai onko kyseessä vasta demo-vaihe? Muutosehdotuksia on turha antaa sellaisen asian osalta, joka on jo ”lukittu”.

5. Kunnioita herkkyyttä

Kun annat palautetta etenkin lyriikoista, ole erityisen herkkä. Lyriikat voivat olla kuin ote kirjoittajan  päiväkirjasta; henkilökohtaisia ja siksi niitä on käsiteltävä herkästi . Kysy, mitkä kohdat kappaleessa ovat erityisen tärkeitä ja sellaisia, jotka musiikintekijä haluaa pitää muuttumattomina. Älä ryhdy sorkkimaan näitä kohtia ensimmäisenä. Rakenna ensin luottamus ja avaa keskusteluyhteys.

Bonus: palaute palautteesta

Lopuksi, kysy musiikintekijältä, oliko antamastasi palautteesta hänelle hyötyä. Tämä auttaa sinua kehittymään palautteenantajana.

Näillä vinkkeillä voit antaa musiikintekijälle rakentavaa palautetta, joka auttaa häntä kehittymään. Muista aina arvostaa toisen taiteellista työtä ja olla tukemassa matkaa kohti jokaisen ominta ilmaisua.

Onko sinulla kappale jo valmiina, mutta mietit, miten parhaiten saisit sen kuultaville? Tämän kurssin käytyäsi tiedät, miten saat kappaleesi Spotifyyn ja muihin musa-alustoihin. Saat käyttöösi musiikin julkaisijan muistilistan, joka auttaa etenemään julkaisuprosessissa, PR-toimissa ja markkinoinnissa oikeassa aikataulussa. Kurssi järjestetään verkossa webinaareina.

Read more

Harkitsetko oman musiikkivideon kuvauttamista? Mietitkö mitä kaikkia tulisi huomoida ennen hommaan ryhtymistä ja itse kuvauspäivänä? Noin kymmenen ohjaamani musiikkivideon kuvausten perusteella kokosin avuksesi muistilistan. Lisäksi pistän jakoon kuvauskässärin, jota käytettiin ”Onnesta vapiseva sisin” -kappaleen musiikkivideon kuvauksissa. Tuon mallin pohjalta voi kätevästi suunnitella oman kuvauskässärisi.

Perusasiat kuntoon ennen videontekoporukan kokoamista

Ennen kuin alat kontaktoimaan videokuvaajia ja videolle mukaan haluamiasi esiintyjiä, mieti valmiiksi nämä asiat:

1. Mieti miksi haluat tehdä videon. Mitä tavoittelet tekemisellä? Millaisiin tuloksiin olet tyytyväinen ja paljonko olet valmis panostamaan aikaasi ja rahaasi tekemiseen? Olisiko ajan ja rahan panostaminen johonkin toiseen asiaan mielekkäämpää ja veisi paremmin kohti tavoitteitasi? Onko sinulla varaa myös markkinoida musiikkivideotasi niin, että se löytää katsojansa?

2. Mieti millaisen videon haluat. Voit lähestyä asiaa esimerkiksi hakemalla malliksi videomateriaalia, jonka tyylistä pidät. Pysy kuitenkin realistina: tonnin budjetilla ei tehdä Hollywood-tuotantoa erikoistehosteineen ja kymmenine kuvauspaikkoineen. Yleensä ensimmäinen videoidea on liian monimutkainen ja kallis toteuttaa. Pyri yksinkertaistamaan ja karsimaan niin kuvauspaikkoja kuin kohtausten määrää ja tarvittavaa rekvisiittaa. Tee alustava kuvauskäsikirjoitus, jonka pohjalta kuvaajien ja esiintyjien on helpompi antaa realistiset työmäärä- ja palkkiotoiveet.

3. Tee alustava budjetti. Huomioi siinä ainakin nämä kuluerät: kuvaus, editointi, tilavuokrat, logistiikkakulut, kalustovuokrat, rekvisiitta, meikit, kampaukset, asut, catering, esiintyjien palkkiot, mainostaminen.

Kun nämä asiat ovat selvillä, on aika tarttua itse kuvauspäivien järjestelyihin.

Sovi ennakkoon niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

Koska videon kuvauspäivät ovat usein melkoisen intensiivisiä, on tärkeää ennakkovalmisteluilla pyrkiä siihen, että osallistujien kanssa sovitaan asiat mahdollisimman selkeästi jo etukäteen. Näin vältytään turhilta epäselvyyksiltä ja rauhoitetaan kuvauspäivä nimenomaan musiikkivideon tekemiselle.

Sovi siis selkeästi ja kirjalliset ohjeet toimittamalla ainakin seuraavat asiat:

• tehtävä työ
• kuvausaikataulu
• ohje kuvauspaikoista ja saapumisohjeet
• palkkio ja palkkion maksamiseen tarvittavat tiedot
• kuvattavan materiaalin käyttötarkoitus ja käyttöoikeudet
• päivän logistiikkakysymykset
• tarvikkeet, joita kukin osallistuja tuo mukaan kuvauksiin
• ruokailuihin liittyvät erityisruokavaliot
• ohjeet siihen, mitä tietoa osallistuja saavat jakaa kuvauksista ja milloin
• ohjeet siihen, minkä kanavan kautta ensisijaisesti viestitään kuvauspäivänä.

Mieti myös varasuunnitelma sen varulta, jos joku osallistujista estyykin osallistumasta vaikkapa sairastumisen vuoksi. Siirretäänkö silloin kuvauspäivää ja onnistuuko se lisäkuluitta vai miten homma hoidetaan?

Kuvauskäsikirjoitus ohjaa kuvauspäivän tekemistä

Kuvauskäsikirjoituksen tehtävä on koota yhteen kaikille videon tekoon osallistuville tarvittavat tiedot siitä, miten kuvauspäivä on aikataulutettu ja organisoitu. Itse varaan kohtausten kuvaukseen mieluusti aika väljän aikataulun. Jos aikaa tuntuu olevan ylimääräistä, sen voi käyttää aina kohtaukseen liittyvien yksityiskohtien eli niin sanotun B-rollin kuvaamiseen. Koska kuvauspäiviin liittyy aina myös odottelua (eiväthän kaikki osallistujat ovat koko ajan samaan aikaan kuvissa), voi osallistujia kannustaa kuvaamaan ”making of” -materiaalia.

Jotta kuvauskässärin tekeminen olisi sinulle helppoa, laitan jakoon yhden oman kuvauskässärini. Poistin tästä vain osallistujien koko nimet ja yhteystiedot.

Voit myös verrata käsikirjoitusta lopulliseen musiikkivideoon:

Vastaus sisältää mainoslinkin käyttämääni musiikinjakelijapalveluun. Mainoslinkki on merkattu * symbolilla. Tässä kiteytettynä ohjeet siihen, mitä palveluita tarvitset ja millaisin askelin kannattaa edetä musiikkia striimausalustoille julkaistessa.

Näin pitchaus käytännössä etenee:

1. Sinulla pitää olla levy-yhtiö tai jakelija biisillesi. Itselläni käytössä on jakelijana *Distrokid  mutta kannattaa toki vertailla palveluiden hintoja. Osa on maksuttomia biisin latausvaiheessa, mutta perii osansa mahdollisista striimituloista ja osa taas perii vuosimaksua, mutta välittää sitten kaikki tulot biisin tekijöille. Kannattaa kuitenkin valita palvelu, jossa voit itse määritellä kappaaleellesi julkaisupäivän, sillä ilman tuota ominaisuutta pitchaaminen ei ole mahdollista.

2. Kun lataat ensimmäistä kertaa kappaletta jakelijan palveluun, sinun pitää asettaa sille julkaisupäivä tulevaisuuteen. Ensimmäistä julkaisuasi tehdessä varaa aikaa mielellään kahden kuukauden verran lataushetkestä. Jakelija luo tuona aikana sinulle Spotify for Artists -tilin samalla kun siirtää kappaleesi Spotifyn palveluun. Pyydä jakelijalta Spotify for Artists tilisi URI ja sen avulla pääset täältä muokkaamaan artistitiliäsi: https://artists.spotify.com/claim

Jos olet jo julkaissut aiemmin Spotifyyn kappaleita, riittää noin kuukauden varoaika jakelijalle laiton ja julkaisupäivän välille, sillä tällöin sinulla on jo ennastaan Spotify for Artists-tili luotuna.

3. Kun kappale on siirtynyt jakelijalta Spotifylle (tämä vie yleensä muutamasta päivästä viikkoon), ilmestyy Spotify for Artists -tilillesi valikkokohtaan Musiikki | Tulevaa -välilehdelle tulevan julkaisusi tiedot. Sen yhteydessä on painike pitchauslomakkeelle. Tämä lomake olisi hyvä lähettää vähintään viikko ennen julkaisupäivää, mutta mielummin aikaisemmin jo. Kuulema liian aikaisin ei vahingossa voi pitchata. Kappaleen voi pitchata vain ennen julkaisupäivää, eli pitchauslomake katoaa kappaleen julkaisuhetkellä.

Miten kokoat ympärillesi sparrausporukan, jonka kanssa voit jakaa niin onnistumisten opit kuin matkalla kohtaamasi haasteetkin? Jos kaipaat kannustusta, vertaistukea ja testattuja vinkkejä, suosittelen kokeilemaan Master Mind -ryhmän perustamista ja kerron kuinka se käytännössä tapahtuu.Read more

Kirjoititko sanat “Legenda”, “Elämässäni merkityksellinen”, “Monella tavalla tärkeä” vasta taiteilijan muistokirjoitukseen?Read more

Kaipaatko vinkkejä siihen, miten ja mistä löytää lauluntekokavereita tai vaikkapa esittäjiä omille biiseillesi? Olin toukokuussa 2023 Musamimmien ja muusien sekä F-Musiikin emännöimässä musantekijöiden päivässä kertomassa omia kokemuksiani musa-alan verkoston kasvattamisesta. Sain instagramin kautta palautetta, että esityksestä toivottaisiin myös etäversiota.  Nyt on aika vastata lupauksiin:

”Musaverkoston kasvattaminen”, maksuton webinaaritallenne

Tässä webinaarissa kerron miten sain ensimmäiset kontaktini lauluntekijän uraa aloitellessani ja mitä mokia tein. Lisäksi kerron, millaisia verkostoitumiskeinoja olen kokeillut viimeisen vuoden aikana ja kokenut toimivaksi.

Tilaa itsellesi maksuton musantekijän uutiskirje

Jos haluat lisää vinkkejä oman musan julkaisemiseen ja markkinointiin liittyen, niin suosittelen maksuttoman uutiskirjeen tilaamista. Infopaketin tilaajana saat vinkkejä esimerkiksi sävellys- ja kirjoituskilpailuista, alan tapahtumista, apurahojen hakukausista ja hyvistä informatiivisistä sisällöistä. Tarjolla myös musa-ja kirjasuosituksia, eli viihdyttävää ja antoisaa sisältöä. Voit perua uutiskirjetilauksen milloin itse haluat.

Jos sinua kiinnostaa saada tällaiset jutut suoraan sähköpostiisi, niin pistähän tästä tilaten ja kohta alkaa helistä:

Venla Ilona Blom on monipuolinen vokalisti, säveltäjä ja esiintyvä taiteilija. Hän on Suomen ainoa naispuolinen ammattitason beatboxaaja ja yksi ympäri maailmaa keikkailevan folk hoppia esittävän Tuuletar-lauluyhtyeen perustajajäsenistä. Tuuletar on palkittu EMMA-gaalassa vuonna 2017 vuoden etnoalbumista ja vuonna 2019 Etnogaalassa vuoden kansainvälistyjänä. Tässä haastattelussa Venla kertoo siitä, miten kansainvälinen musiikkiura sai alkunsa ja millaiset asiat ovat ohjanneet omia taiteellisia valintoja uran eri vaiheissa.

Jazz-laulajasta etnomusaa tekeväksi beatboxaajaksi

Ammattimuusikon opinnot alkoivat Joensuun AMK:ssa, jossa Venla opiskeli laulua ja laulupedagogiikkaa. Opinnot jatkuivat vuosina 2011-14 Tanskan Århusin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa jazz-lauluun keskittyen. “Jazzin kieli kiehtoi ja haastoi ja olin viettänyt jazzlaulun ja -musiikin parissa jo vuosikausia. Kolmantena opiskeluvuotena Tanskassa kuitenkin havaitsin, etten enää nauttinut siitä musiikista ja niistä piireistä, joissa olin vuositolkulla pyörinyt. Koin ajoittain ilmapiirin ympärilläni sellaiseksi, että jatkuva oman osaamisen todistelun tarve ahdisti. Tajusin myös, etten enää pitkään aikaan ollut halunnut sitä uraa, jota olin rakentamassa. Tuntui, ettei minulla ollut sille mitään annettavaa” hän kertoo uransa käännekohdasta ja jatkaa:

“Samanaikaisesti minulla oli ollut Suomessa pari nykykansanmusiikkiyhtyeen virtelmää. Siinä maailmassa minua kiehtoi yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja perinteistä ammentaminen. Halusin lähteä äänenkäytölliselle tutkimusmatkalle testaamaan, miten äänen rajapintoja voi venyttää ja miten eri perinteistä kumpuavat laulutekniikat voivat rikastuttaa omaa ilmaisua”. 

Venla Ilona Blom, kuvaaja Jari Flinck

Tuuletar syntyi vuonna 2011 Tanskassa opiskelukavereiden kesken. “Huomasimme, että meitä pyydettiin laulamaan nimenomaan suomeksi. Aloin itsekin nähdä oman kielemme uudella tavalla erilaisena ja kiinnostavana.” Ensimmäinen Tuulettaren keikka oli paikallisen musiikkikoulun päiväfestareila. “Koimme hetkellisen epävarmuuden lavalle loikatessamme, kun huomasimme yleisönä olevan lähinnä 15-vuotiaita hevaripoikia. Laitoimme kuitenkin itsemme täysillä peliin. Etnoa ja moderneja elementtejä kuten beatboxausta yhdistelevä musamme upposi yleisöön. Alusta alkaen live-esiintymisten energia on ollut valttikorttimme”, Venla kuvaa yhtyeen syntyhetkiä.

“Tehtyäni päätöksen jazzmusiikkippintojen lopettamisesta näin edessäni avonaisen oven – en miettinyt mitä menetän vaan mitä haluan. Hain maisteriopintoihin Sibelius-Akatemian maailmanmusiikin koulutusohjelmaan. Se oli elämäni paras päätös ja sitä seurasi elämäni parhaat opintovuodet.”

Kansanmusiikista ponnistaen kansainväliseen uraan

Tuuletar on neljän laulajan (Venla Ilona Blom, Sini Koskelainen, Johanna Kyykoski, Piia Säilynoja) ja vaihtuvan äänisunnittelijan muodostama yhtye. Musiikki yhdistää suomalaisia ja pohjoismaisia kansanmusiikkiperinteitä maailmanmusiikkiin ja beatboxaukseen. Äänimaailmat vievät pohjoisen metsiin, tunturipuroille ja routaisten peltojen laidoille mutta yhtälailla musiikki sykkii klubeilla, festarilavoilla ja suurkaupungin sykkeessä.  Vuonna 2016 julkaistu esikoisalbumi “Tules Maas Vedes Taivaal” nousi kuukausiksi kansainvälisten maailmanmusiikin soittolistojen kärkikymmenikköön. Vuonna 2017 HBO:n huippumenestynyt tv-sarja Game of Thrones osti kansainväliset oikeudet “Alku” kappaleen käyttöön ohjelmasarjan mainosvideossa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhtye on kiertänyt keikkailemassa jo liki kolmessakymmenessä eri maassa, viidellä mantereella.

“Voi sanoa, että olemme tehneet keikkoja kenkäkaupasta kirkkoon ja festarilavoilta presidentinlinnan. Mietimme etukäteen ennen jokaista keikkaa, millainen juuri tämä esiintyminen tulee olemaan. Mihin olemme menossa, ketä on yleisönä, miten puhumme ja esiinnymme. Työhön kuuluu se, että aina haluaa parantaa ja kehittää, mutta lopulta tärkeintä on kuitenkin osata ja uskaltaa olla läsnä yleisölle täydellisen keskeneräisenä. Taito hämmästyttää mutta  inhimillisyys on se, mikä menee ihon alle”, Venla summaa.

Esiintyjänä Venla kertoo miettineensä miten energiaa saadaan ulos ja välitettyä yleisölle. “Paras neuvo minkä olen entisenä jännittäjänä saanut tuli klassisen laulun opettajaltani Ritva-Liisa Korhoselta. Hän muistutti, että lavalle loikkaavan esiintyjän tehtävä ei ole ajatella ‘Olen tässä, ottakaa!”, vaan hänen pitää myös imeä energiaa yleisöstä itseensä. Tällöin energia kiertää tilassa orgaanisemmin yleisön ja esiintyjien välillä. Tämä poistaa myös paineen siitä, että itsellä esiintyjänä pitäisi olla kaikki maailman energia jaettavana. Voin mennä lavalle energisoitumaan.”

Tuuletar on jäämässä kevään 2023 keikkojen jälkeen yli vuoden keikkatauolle. Mitä tämä merkitsee yhtyeen jäsenille?

“Tasapainottelu kansainvälistä uraa tekevän yhtyeen ja muiden projektien välillä on vaikeaa. Tuulettarelle tehdään keikkabuukkauksia jopa 2–3 vuoden päähän. Muut työt ja projektit tehdään niiden ympärillä. Välillä on joutunut sanomaan “ei” myös isoille unelmille, koska on ollut jo bookattuna. Tässä pitää jatkuvasti kuunnella jokaisen meistä itseään ja omia tarpeitaan. Meidän pitää saada sanoa myös “kyllä” uusille asioille”, Venla rohkaisee ja kertoo tauon mahdollistavan uudenlaisia alkuja.

Unelmat ja genret saa muuttua matkan varrella

Musiikkibisneksessä esiintyjillä voi olla paineita näyttäytyä helposti esiteltävänä ja myytävänä pakettina. Venlan on kuitenkin mahdoton vastata yhden lauseen hissipuheella kysymykseen siitä, kuka hän on ja millaista musaa hän tekee. Hän haluaa omalla esimerkillään osoittaa, ettei tiukka kategorisointi ole ainoa tie musa-ammattilaisuuteen.

“Olen työllistänyt itseni muusikkona ja esiintyvänä taiteilijana viimeiset 15 vuotta. Joku näkee minut säveltäjänä, toinen kansanmuusikkona ja kolmas beatboxaajana. En pyri enkä pysty asettumaan vain yhteen valmiiseen pakettiin. Ammatti-identiteettini pitää sisällään valtavan skaalan erilaisia rooleja, asioita, osaamista ja projekteja.

Oman äänen löytämisen ja kokeilujen tuomia tuloksia tullaan kuulemaan Venlalta jatkossakin ja vielä tämän vuoden aikana uuden soolomateriaalin muodossa. Näin hän kuvaa tekemistään tällä hetkellä:
“Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen löytänyt itsestäni sen säveltäjän, joka on tosi kauan halunnut päästä ulos luomaan. Päätinkin viimeisintä sävellystyötä aloittaessani, että nyt en laita mitään rajoituksia tai ennakko-odotuksia tekemiselle, vaan katson millaista musaa tulee ulos. Vaikka ääni on pääinstrumenttini, sen ei tarvitse koko ajan olla keskiössä. Tulevan albumini sävellyksissä puolessa biisejä ei ole sanoja, ääni on välillä solistina ja välillä osa kudosta. Mukana on paljon jousia ja kuoro-osuuksia. Olen nauttinut tästä prosessista. Siinä on uudelleenviehätystä, valtava ihana uusi leikkikenttä, jossa pääsee tekemään kokeiluja. Haluan tehdä soolomusaa omilla ehdoilla ja saada musiikillisesti täyden autonomian. En ole tilivelvollinen kenellekään. Nyt kun albumi on valmistumassa, en näe mitään mahdollisuutta, että minulla olisi vain yksi genre.

Nykyaikainen musiikin kuluttaminen striimeineen ja somepresensseineen mahdollistaa onneksi myös sen, että artisti voi aina luoda itsensä uudestaan. On hienoa, jos on oma rajattu soundi, polku ja imago, mutta se ei ole ainoa vaihtoehto. Uskon etsimiseen ja kokeiluun. Kokeilujen kautta on helpompi löytää oma ydinjuttu, joka loksahtaa ja tuntuu omalta. Minun ytimeni on tosin aina liikkeessä.”

Venla Ilona Blom viimeistelee parhaillaan debyyttialbumiaan ja aloittaa syksyllä kaksiosaisen näyttämöteoksen säveltämisen, jossa hän on Koneen Säätiön kaksivuotisella apurahalla. Tuuletar on keikkatauolla loppuvuoden 2023 ja julkaisee kolmannen studioalbuminsa vuonna 2024. Ota seurantaan sekä @ venlailonablom että @ tuuletarband .

Maaliskuussa 2023 huomasin Facebookissa erään musiikkivideoni alle ilmestyneen mielenkiintoisen kommentin.

”I have a college radio show in Canada and play this regularly. Thank you.” Tämä kommentti johti vanhan kappaleen uudelleen herättämiseen ja promoamiseen nimenomaan kampusradioille.

Read more

Laitanpa jakoon yhdessä tekemisen vinkkejä niille joilla ei ole bändiä tai muuta vastaavaa musaporukkaa ympärillä. Itse kun ainakin välillä unohdan, että asioita voisi tehdä yhdessäkin. Jos joku vinkeistä tuntuu kokeilun arvoiselta, pistähän testiin.

1. Tarvitko promokuvia tai kuvia somepostauksiin? Järkkää parin tyypin kanssa yhteinen kuvauspäivä, jolloin autatte toinen toisianne kuvien ottamisessa. Tai palkatkaa kimpassa ammattilainen auttamaan kuvien ottamisessa!

2. Hae biisinkirjoitus- tai soittokavereita FB-ryhmistä, musatyyppien Discord-servereiltä ja esim. Vampr-sovelluksesta.

3. Mene mukaan pienten kulttuuritapahtumien järjestelyporukoihin tai musayhteisöihin ja tutustu sitä kautta luoviin tyyppeihin. Myös musantekokurssit ovat oivat paikka verkostoitua!

4. Järjestä muutamalle musatyypille vaikkapa omakustanteinen lounastapaaminen, jossa voitte kysellä ja sparrailla toisianne.

5. Tarjoudu auttamaan musakaveria ihan vaan auttamisen ilosta. Esimerkiksi omien esittelytekstien, biojen ja pr-materiaalin kirjoittaminen on tosi hankalaa, joten ulkopuolinen näkökulma on tervetullut apu.

6. Sovi toisen musatyypin kanssa yhteinen kontaktointipäivä. Tuolloin joko samassa tilassa toimien tai verkon välityksellä yhteyttä pitäen kannustatte toinen toisianne vaikkapa keikkapaikkojen, median tai mahdollisten uusien yhteistyötahojen kontaktoinnissa. Tai voisiko olla ideaa kontaktoida porukkana yksittäisen tekijän sijasta?

7. Sisällöntuotantopaja! Talkoot, joissa ideoit ja tuotat tulevia PR- ja markkinointimateriaalejasi ja pääset samalla seuraaman, kun muutkin tekevät niitä. Ja hei, toinen toistenne sometileillä vierailut ja näin ristiinmarkkinointi ei ole pöllömpi idea sekään.

Onko kokemusta näistä tai jostain muista yhdessä tekemisen muodoista?