”Viiden talven jälkeen” -laulu sai alkunsa vuonna 2014 oululaisessa autotallissa. Polku valmiiksi julkaisuksi on ollut pitkä, sillä aina asiat eivät mene niin kuin suunnitellaan ja toivotaan. Jaan teille laulun syntytarinan.
Vuonna 2014 oululainen lauluntekijä Marko Autti lähetti minulle kuunneltavaksi demoversion sävellyksestään, jonka hän arveli ehkä taipuvan lastenlauluksi. Tällainen melodia oli:
Olimme Markon kanssa tehneet yhteistyötä jo aiemminkin, joten uskaltauduin ehdottamaan jotain toista teemaa laululle. Valmiiseen melodiaan sanoja hakiessani kirjaan aluksi ylös yksittäisiä tunnetiloja ja sanoja, joita sävelet mieleeni tuovat. Tämän kappaleen kohdalla tiivistin ajatukseni sanoiksi: “Ehkä sellainen pienen tuokion fiiliskuvaus, onni hetkessä.”
Samaan aikaan Marko omalla tahollaan oli miettinyt, että ehkäpä melodia taipuisi myös johonkin Vesa-Matti Loirin tuotannolle tyypilliseen ilmaisuun. Siinäpä painetta sanoittajalle, jos vertauskohtana ovat Eino Leinot ja Lapin kesät.
Tuosta vertauskuvasta kuitenkin kumpusi vahva tunne siitä, että tässä voitaisiin kuvata parisuhteen kasvua Lapin ympäristössä. Hain inspiraatiota kyselemällä Twitterissä lappiteemaisia sanoja. Ensimmäisenä syntyivät lauluun sanat:
Viiden talven jälkeen
vaivaiskoivu nousee käy
pohjoistuulen luo keinumaan
Kertsi:
Olkoon niin,
kasvettiin,
juurruin kiinni tunturiin.
Tämän jälkeen ajauduin umpikujaan. En halunnut lappiteemaisia sanoja lätkimällä tehdä liian päälle liimattua ja kliseisestä tarinaa. Unohdin riekot ja tunturin ja otin takapakkia tekemällä toisen alkuyrityksen:
Aamunkoiton jälkeen polku kalliolle saattaa
kun routapuro vielä raivoaa.
Öisen retken jälkeen mies näin silmänsä kai sulkee
vain hetkeksi hän jää nyt kaipaamaan.
Olkoon niin,
jouduttiin
liian kauas haaveisiin.
Olkoon niin,
kasvettiin,
juurruin kiinni valheisiin.
Mutta ei: valheet, öiset retket tai vain hetken kaipaus eivät istuneet tähän lauluun. Lopulta sain alkuperäiseen ideaani yhdistettyä sen tunnetilan minkä halusin. Kuvauksen siitä, miten pitkän synkän jakson jälkeen voi todeta asioiden olevan tietyllä tavalla tietystä syystä ja hyväksyttyään sen elää vapaammin ja nähdä ehkä valoakin. Sanoja hiottiin vielä yhdessä Markon kanssa ja sainpa Samuli Koivulahdeltakin hyvän vinkin selkeyttää persoonamuotoja. Tässä biisin raakademo ja sanojen lopullinen versio. Laulajana Henna Kurtti.
Viiden talven jälkeen
Viiden talven jälkeen
vaivaiskoivu nousee, käy
pohjoistuulen luo keinumaan.
Kaivon luota aamuun
lähdevettä saan kantaa,
kasvoiltani yön puhdistaa.
Olkoon niin,
uskottiin,
jäätiin tänne haaveisiin.
Olkoon niin,
kasvettiin,
hetkeen kiinni juurruttiin.
Jäätiköltä jouhtilaulu
mieheni saa kantaa,
kun routapuro viel raivoaa.
Luhdalla kun hetkeksi hän
silmänsä nyt sulkee, voi
virvatulet luo johdattaa.
Olkoon niin,
uskottiin,
jäätiin tänne haaveisiin.
Olkoon niin,
kasvettiin,
hetkeen kiinni juurruttiin.
Demosta julkaisuun aikaa kului yli viisi vuotta
Demon julkaisun jälkeen koetimme löytää kappaleelle esittäjää iskelmämusiikin maailmasta. Postitimme demoa levy-yhtiöihin ja samaan aikaan sävelsimme jo seuraavia lauluja. Kappaleesta oli tulla yksi niistä pöytälaatikkoon unohdetuista.
Viimeisen vuoden aikana minussa on voimistunut tunne siitä, että nämä laulut ansaitsevat tulla kuulluiksi ja jäädä elämään. Siksi päätin kaivaa esiin alkuperäisen demoraitamme instrumenttiversion. Se löytyi minulta vain mp3-muodossa, joten instrumenttiraitoja en päässyt enää muokkaamaan, enkä halunnut niitä uudestaan soitettavaksi, koska halusin säilyttää mukana muiston viisi talvea sitten menehtyneestä säveltäjästä. Siksi juuri nyt ja tällaisena, viiden talven jälkeen.
Kiitos Moonic Productionsille lauluraidan äänityksestä ja Anniina ja Juha Jalkaselle ihanan koskettavasta videosta!